Postauksen kuvat on ottanut
Maiju Aaltonen, iso kiitos hänelle!
Viimeviikon lauantaina koitti taas kilpailupäivä, kun pienen hakemisen jälkeen saimmekin kuskin ja kopin lainaan, ja samalla saimme myös ns. valmentajan mukaan. Ilmoittauduin tällä kertaa 70cm ja 90/100cm luokkiin. Ysikympissä olikin arvosteluna AM5, eli uusinta erikseen - tällaisessa luokassa en ollutkaan koskaan ratsastanut (luokka oli myös ensimmäinen ysikymppini ikinä).
Aamulla olin tallilla ajoissa ja Cassukin oli pysynyt puhtaana. Letitin sitä kaikessa rauhassa ja kyydin saavuttua pakkasimme tavarat autoon ja aloimme lastaamaan. Cassu onneksi kävelee koppiin ihan helposti, joten pääsimme matkaan aikataulussa. Kisapaikalla jätimme Cassun koppiin syömään ja lähdin itse maksamaan ja varmistamaan mahdolliset jälki-ilmoittautuneet sekä peruutukset. Sen jälkeen lähdimmekin varustamaan Cassua ja menin maneesiin verkkaamaan. Viimekisoista poiketen Cassu päätti olla tällä kertaa maailman laiskin. Päätimme valmentajani kanssa kokeilla tällä kertaa hypätä ainakin ensimmäinen luokka ilman kannuksia, kun viimeksi meno oli niin villiä. Ratsastin kaikki askellajit läpi molempiin suuntiin ja sain Cassua liikkumaan edes vähän, jonka jälkeen lähdimme radankävelyyn.
70cm rata oli aika simppeli, ei lyhyitä lähestymisiä ja tiukkoja teitä. Linjoja ei ollut radalla yhtäkään. Uusinnassa oli pari mahdollista paikka oikaista. Päätimme, että käännän kasin jälkeen tiukasti, jos Cassu vain on tarpeeksi terävä, muuten on ihan turha yrittää tulla okserille niin lyhyellä tiellä. Rataantutustumisen jälkeen lähdin heti esteverkkaan. Siellä Cassu olikin vielä jämähtäneempi kuin sileällä. Hypyistä ei meinannut tulla mitään, joten iskimme äkkiä minulle kannukset jalkaan. Vähän meinasi tulla kiire, mutta ehdin onneksi ottaa vielä pari hyppyä, ja Cassu oli edes vähän reippaampi.
Radalla sai olla odottamassa yhden ratsukon ajan ennen omaa vuoroaan. Kävin ensin vähän näyttämässä Cassulle kakkosesteen vieressä ollutta tuomarintelttaa, jota moni ratsukko oli pelännyt. Cassua ei juurikaan kiinnostunut, joten palloilin kentällä ja koitin saada sitä vähän kuumumaan tekemällä paljon vaihtoja. Ennen kuin aloitti radan, sai hypätä yhden esteen. Esteellä Cassu oli vähän löysä, mutta hyppäsi ihan hyvin ja pyöreästi, ja tervehdyksen kautta aloitin radan. Pakko myöntää, että 70cm radasta minulla ei ole oikeastaan mitään muistikuvaa :D Laukka olisi saanut olla läpi radan aktiivisempaa, mutta paikat osuivat hyvin ja pääsin hyppyihin mukaan vitosta lukuunottamatta. Näin paikan jäävän todella kauas ja ajattelin Cassun ottavan yhden ylimääräisen askeleen, mutta se päättikin tehdä aivan jäätävän hypyn ja matkustin hetken kaulalla. Kutoselle oli onneksi paljon matkaa, ja rata jatkui hyvin. Uusinnassa missasin toisen tiukan käännöksen, mutta tuloksena radalta oli 0-0. Palkintojenjakoon emme tälläkertaa päässeet - ja kotona tuloksia katsoessa kieltämättä alkoi vähän harmittamaan, sillä olimme ensimmäiset ei-sijoittuneet vain 0,31 sekunnin erolla edellä olleeseen ratsukkoon!
Radan jälkeen kävin kävelemässä tallin ympäristössä, jonka jälkeen äiti jäi taluttelemaan Cassua ja itse lähdin kävelemään 90cm rataa. Esteet olivat 70cm kävelyssä näyttäneet tosi isoilta, mutta mukanamme ollut tukihenkilö ohjeisteisti minua koko ajan, joten en ehtinyt jäädä panikoimaan esteiden kokoa. Katsoin itse vain perusradan esteet, ja sovimme, että uusinta minulle ohjiestetaan vain, jos perusradalta tulee nolla. Verkassa Cassu oli taas todella laiska, ja yhdelle esteelle tulimme niin hitaasti, että Cassun oli pakko ottaa stoppi. Siinä kohtaa tajusin, etten voi näin laiskalla hevosella jäädä vain matkustamaan, ja olinkin vähän jämptimpi lopun ajasta, ja saimme pari ihan okei hyppyä.
Radalla odotellessa meinasi itselle iskeä paniikki, kun edellä ollut ratsastaja tippui, ja jouduin odottelemaan paikallani jonkin aikaa. Ennen rataa ehdin onneksi laukkailla taas vähän ja Cassu oli jälleen kisakentällä skarpimpana kuin verkassa. Hyppäsin verkkaesteen ja lähdin radalle. Rata meni jälleen ihan ok, en ehtinyt jäädä miettimään esteiden kokoa. Vitonen oli kahden askeleen sarja, ja Cassu tuli siihen aika löysänä ja näin paikan jäävän todella kauas. Iskin jalat kiinni ja Cassu ylitti molemmat osat hienosti. Maaliin tultiin tälläkin kertaa nollalla, joten hyppäsin nopeasti pois selästä ja aloin katsomaan uusintaa.
Uusinnassa oli viisi estettä ja pari oikomisen paikkaa. Mietin pitkään, otanko riskin tekemällä todella tiukan tien yhdeltätoista kahdelletoista, jolloin este pitäisi myös hypätä aika vinoon. Totesin kuitenkin, että mieluummin ratsastan aikaa ja otan puomin, kuin laukkailen pitkiä teitä turvallisesti. Ehdin kävellä Cassulla vielä hetken, ja sitten pääsinkin radalle. Eka este meni hyvin, mutta UNOHDIN tehdä tiukan tien seuraavalle esteelle, joka oli tosi iso okseri. Cassu lähestyi todella löysässä laukassa, mutta minä päätin, että tätä ei kielletä ja annoin viime hetkellä vähän vauhtia. Cassu ponkaisi aivan järkyttävään hyppyyn ja ehdin jo erkaantua siitä hetkeksi, mutta Cassu ei onneksi päättänyt pukitella, ja sain itseni takaisin satulaan vauhdissa. Jalustimet olivat lentäneet pois, ja sain ne jalkaan juuri ennen yhtätoista. Heti esteen jälkeen käänsin tosi reilusti ja sain hypyn kahdelletoista onnistumaan tosi hyvin! Vielä viimeinen este ja olimme selvinneet jälleen yhdestä radasta ilman puomeja! Radan jälkeen sain kuulla, että tie, joka minulla neuvottiin, olisi ollut pikkuponilla ratsastaessakin tosi tiukka. Onneksi minulla oli alla 172 senttiä pikkuponia, joka meni innoissaan juuri sinne, minne pyysinkin ♥
Jäimme vielä katsomaan viimeisten ratsukoiden radat ja kuuntelemaan, pääsisimmekö palkintojenjakoon. Tällä kertaa riskinottoni palkittiinkin kolmannella sijalla, ja Cassu pääsi kunniakierrokselle viilettämään! Tästä on hyvä jäädä vähän lomailemaan (Cassu raspataan ja rokotetaan ensi viikolla), ja sen jälkeen treenataan jälleen, tavoitteena yhä sujuvammat radat.
