12.9.2015

Malleina

Paljon kuvia! Reilu viikko sitten olin Vexin kanssa kävelyllä ja sain reitin maisemista heti vision ns. metsäsätäjäaiheisista kuvista. Ellu suostui kuvaajaksi ja näistä tuli ihan sairaan kivoja! Itse kuvasin myös, kun Ellu ja Veera pukeutuivat prinsessoiksi. Niitä kuvia saattaa joskus näkyä jossain. Huomenna onkin koulukisojen vuoro...




6.9.2015

Varjotallin viikonloppuleiri 28.-30.8.

Viime viikonloppuna pääsinkin muistelemaan vanhoja, nimittäin Varjon viikonloppuleirillä. Blogin vanhemmat lukijat saattavatkin muistaa, että kävin aiemmin tunneilla kyseisellä tallilla. Ratsastamisen siellä lopetin 2013 joulukuussa, eli lähes kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen en olekkaan paikalla valitettavasti käynyt. Tällä leirillä meitä oli vain yksi ryhmällinen, ja kuvaajan saimme vain lauantain ja sunnuntain estetunneille, mutta kerron kuitenkin lyhyesti myös muista tunneista.

Leiri alkoi perjantaina ja tavarat Ratsutuvalle vietyämme lähdimme tallille. Ensimmäinen ratsastustunti oli noin 2 tuntia pitkä. Sain tunnille suomenhevostamma Novan, jolla en ollutkaan ratsastanut koskaan aiemmin. Alkuverryttelyissä teimme joka kulmaan voltit. Nova oli vähän kuuro oikealle pohkeelle, jäykkä kyljistään ja kulki liian hitaasti, eikä siten käyttänyt takaosaansa tarpeeksi. Sain kuitenkin korjattua näitä ihan hyvin, ja aloitimmekin työskentelyn ravissa.

Ravissa teimme toiselle pitkälle sivulle voltin ja toiselle puomien väliin eri tehtäviä; käntisiirtymiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Nova oli hetken työstämisen jälkeen melko terävä, ja sain sen volteillakin kulkemaan paremmin. Peruutuksissa sillä on kuulemma välillä ollut ongelmia, mutta Nova peruuttikin hyvin suoraan. Muutimme lopuksi tehtävää siten, että voltti ja pitkä sivu, jolla voltti tehtiin, ratsastettiin laukassa. Ensimmäisellä laukkapätkällä Nova tuntui aivan kamalalta, takalalat olivat ainakin kilometrin päässä. Seuraavalla kerralla kevensin hieman istuntaa, ja heti meni paremmin.

Kävelimme hetken pitkin ohjin, jonka jälkeen otimme muutamia hyppyjä yksittäiselle esteelle. Esteillä Novalla riitti ainakin lähestyessä vauhtia, mutta se tuli kuitenkin heti takaisin kun vähän pyysin. Aluksi este oli vain ristikko, mutta lopuksi se nousi aina metriin asti. Metrissä Nova meinasi hieman epäröidä, mutta pääsimme kuitenkin helposti yli.

Launantaina oli vuorossa ensin koulutunti, jolle sain Ekanan. Kuulin, että Ekana on kuulemma todella vaudikas, mutta kuitenkin ihan kiva hevonen. Jalustimia säätäessä se sähläsi koko ajan, mutta rauhoittui kun pääsi kävelemään eteen päin. Alkuraveissa ei mennyt ihan kamalan hyvin, sillä Ekana koitti juosta koko ajan pois alta ja oli todella jännittynyt. Sain sen kuitenkin ennen työskentelyn aloittamista rauhoittumaan vähän.

Ensimmäisenä tehtävänä oli tehdä lävistäjät ravissa ja päätyihin voltit. Olin ehtinyt ravaamaan harjoitusravissa pari askelta, jonka jälkeen tajusin, että olin istunut koko ajan selässä todella jännittyneenä - ei siis ihme jos hevonenkin on kireä! Rentouttamalla oman istuntani sain Ekanan liikkumaan huomattavasti paremmin. Sillä oli edelleen vauhtia, mutta sain ratsastettua muutaman todella hyvän pätkän. Laukkaa työstimme muuttamalla tehtävän ravivoltit laukkaympyröiksi. Molempiin suuntiin ensimmäisellä kerralla Ekana oli todella etupainoinen, mutta loput kerrat menivät jo paremmin.

Lopuksi teimme vielä pohkeenväistöjä käynnissä. Väistöt tehtiin sik-sak -väistöinä pitkällä sivulla. Ekana väisti yleensä ensimmäiset askeleet hyvin, mutta suuntaa vaihtaessa se kuumui ja jäi paikalleen polkemaan/pyörimään ympyrää. Kävelinkin sitten kentän ympäri löysin ohjin ja väistin vain normaalisti yhteen suuntaan kerrallaan. Lopuksi onnistuinkin tekemään jo muutaman väistön suuntaa muutaman askeleen välein vaihtaen. Loppuraveissa annoin vähän löysempää ohjaa ja Ekana kulkikin jo tosi kivasti.




Iltapäivällä pääsimmekin hyppäämään. Rakensimme kentälle kolmoissarjan, okserin ja laineen. Tunnilla menin isolla suomenhevostamma Stellalla. Jo alussa Stella vaikutti todella kivalta. Sen laukka oli todella iso ja se kuunteli hidastavia ja eteenpäin vieviä apuja hyvin. Vähän oli sisäpohje hakusessa, ja teinkin paljon voltteja ja ympyröitä.

Hyppäämisen aloitimme okserilla, josta tehtiin pysty. Pystylle paikat osuivat hyvin ja Stellan hyppy oli ihanan laakea! Parin hypyn jälkeen este nostettiin takaisin okseriksi, johon tulimme pari kertaa vähän liian lähelle enkä ihan päässyt hyppyyn mukaan. Hyppäsimme vielä laineen, ensimmäisen kerran lähestyin ravissa, jolloin Stella ei kunnioittanut estettä yhtään. Laukassa hypätessä sujui jo paremmin, mutta hypyt olivat edestä tosi matalia. (Siinä yhdessä täysin epäonnistuneessa kuvassa, joka tältä esteeltä löytyy, Stella näyttää ihan dinosaurukselta.)

Seuraavaksi hyppäsimme kolmoissarjan ensin ihan matalana, ja sen jälkeen vähän korotettuna. Sain laukan pidettynä aktivisena koko sarjan läpi, jolloin hypytkin onnistuivat. Lopuksi sarjasta otettiin keskimmäinen este pois ja tulimme kolmen askeleen suhteutettua, jonka jälkimmäistä osaa (puna-vihreä-valkoinen okseri) nostettiin vähitellen aina metriin saakka.

Sunnuntai aamuna aloitimme jälleen koulutunnilla. Matkalla tallille saimme tietää päivän hepat ja koulua meninkin taas Novalla, esteille sain Stellan. Aamutunnilla teimme kolmikaarista kiemurauraa. Ensin vain normaalisti läpi, jonka jälkeen keskimmäiseen kaarteeseen lisättiin voltti. Nova oli ihan ok, vähän olivat aluksi takajalat hukassa, mutta lopuksi meni oikein hyvin. Alkuun sain myös taivuttaa aika isoin avuin, mutta Nova herkistyi kyllä aika nopeasti.

Laukassa teimme pääty-ympyröitä, pitkät sivut ratsastettiin ravissa ja niille tehtiin myös kolmen askeleen käyntisiirtymät. Siirtymissä Nova oli todella terävä ja laukatkin nousivat ihan pienillä merkeillä. Ympyröillä se taipui hyvin lähes loppuun asti, mutta lopussa menetin sisäpohkeen ja Nova ottikin monesti raville ennen uraa. Sain tämän ongelman onneksi ratkaistua, ja loput ympyrät olivatkin parempia.




Iltapäivällä oli vielä viimeinen tunti, jolloin hyppäsimme rataa. Ensimmäisenä verryttelyesteenä toimi valko-kelta-musta pysty. Stella tuli ihan hyväsä laukassa ja paikat osuivat hyvin, samoin vihreälle okserille. Okserilla muistin ajatella vähän omaa istuntaanikin, enkä heittäitynyt niin rajusti koko kropalla satulan etukaaren yli, kuin mitä minulla on tapana tehdä. Portille oli hieman lyhyempi lähestyminen, mutta Stella onneksi suoristui nopeasti. Myös suhteutettu sujui ihan ok, välissä ei tarvinnut paljo tehdä ja se oli silti sopiva.

Verkkahyppyjen jälkeen aloimme ratsastaa rataa. Radalla oli paljon pitkiä teitä, joissa pystyi pyytämään ihan reilusti eteen, ja vain yksi tiukempi kurvi. Tulimme ensin pari kertaa radan noin 60-70cm korkuisena. Radat menivät omalta osaltani ihan hyvin, laukat vaihtuivat vasemmalle, muttei oikealle. Viimeiselle esteelle oikaisin vahingossa ja paikka jäi vähän turhan lähelle. Radan esteitä nostettiin hieman, ja korkeimmillaan ne olivat 90cm. Ensimmäiselle okserille tyrin paikan ihan huolella, mutta loppurata menikin paljon paremmin kuin edellinen. Muistin tehdä viimeiselle esteelle paljon huolellisemman tien, jolloin hyppykin onnistui. Lopuksi vihreöö okseria korotettiin, ja hyppäsimme sen 110cm korkuisena. Meiltä meinasi Stellan kanssa loppua vauhti kesken, mutta pääsimme puhtaasti yli ihan hyvällä ilmavaralla.