Lähes neljä kuukautta sitä etsittiin. Satojen kilometrien ja monen hevosen jälkeen se seisoi vihdoin tallissa:
Oma hevonen.
Elokuussa oli aika todeta, että Vexillä ei enää paljoa treenattaisi, ja oma hevonen olisi ainoa järkevä ratkaisu, joten aloitimme epäaktiivisesti katselemaan sopivia myytäviä. Kun sitten syyskuussa sovimme lopettavamme Vexin ylläpidon, alkoi aktiivinen etsintä. Aluksi etsinnässä oli suomenhevonen, mutta niiden tarjonnan ollessa vähäistä, laajensimme hakua myös muihin hevosiin. Lokakuun alussa suuntasimmekin ensimmäiseen koeratsastukseen. Monta hevosta tuli käytyä läpi, ja lopulta oli aika herätä sunnuntaiaamuna ennen seitsemää ja suunnata Ypäjälle. Kun viikkoa myöhemmin oli tämä herra kyydissä ja auto matkalla kotiin, ei aikainen herätys harmittanut enää yhtään.
Niin vaihtui etsimämme pieni musta suomenhevonen suureen kimoon puoliveriseen. Tässä hän siis on, ruuna Casper, eli Cassu. Cassu on alunperin kotoisin Tsekistä, josta se on matkustanut Tanskaan. Suomeen se on tullut helmikuussa 2014, Tuomarinkylän ratsastuskoululle. Ruuna on hypännyt esteitä aina 120cm asti ja koulussa se taitaa vaativan been asioita. Itse tykästyin Cassussa sen helppoon ratsastettavuuteen ja superkilttiin luonteeseen.
Entä mitä tapahtuu blogille? Kirjoittamista tulen ehdottomasti jatkamaan, päätähtenä tietysti Casper. Enää ei mennä ihan niin Suomen mielellä kuin ennen, joten blogin nimen vaihtanen heti, kun jonkin sopivan keksin. Nyt alussa postaustahti ei varmasti tule olemaan mitenkään huima, sillä meillä ei esimerkiksi ole vielä satulaakaan. Lisäksi Cassu asuu maneesittomalla tallilla, joten pimeällä kuvien ottaminen on melko mahdotonta. Kunhan valoa taas riittää, saan toivottavasti polkaistua blogin kunnolla käyntiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti